Kaksi hyvin olennaista kehon säätelijää: Magnesium ja kalsium toimivat elimistössä sisarina. Niiden keskinäinen tasapaino saattaa häiriintyä, mikäli jompaakumpaa saadaan pitkään liikaa. Siksi varsinkin ne kasvissyöjät, jotka pyrkivät samaan proteiininsa pääasiassa juustosta ja maidosta ovat vaarassa sairastua eräänlaisen ”kalsiummyrkytyksen” seurauksena kehittyvään magnesiumin puutokseen. Kun kalsiumia tulee koko ajan liikaa, se alkaa kerääntyä pehmytkudoksiin ja verisuoniin, koska magnesium ei ole viemässä sitä luustoon, jonne se kuuluu. Koska ravintomme sisältää liian vähän magnesiumia, kalsium pyrkii myös tavallaan ottamaan sen tehtäviä: Liian niukka magnesiumin saanti vähentää solukalvojen läpäisevyyttä, jolloin soluista vuotaa ulos kaliumia ja magnesiumia. Samalla soluihin virtaa sisään liikaa natriumia ja kalsiumia. Natriumin sisäänvirtaus johtaa noidankehään, jossa solukalvojen läpäisevyys entisestään lisääntyy ja solun toiminta kärsii, se vahingoittuu ja lopulta jopa kuolee. Magnesium on kuitenkin tasapainoisessa tilanteessa luonnollinen ja tehokas kalsiumestäjä.

 Magnesiumin puutteen ja ylimääräisen kalsiumin kerääntymisen seurauksena syntyy erilaisia, nykyään hyvin yleisiä oireita: väsymystä, voimattomuutta, lihasheikkoutta, sydämen jyskyttämistä pienestäkin ponnistuksesta, aivosumua, huimausta, etovaa oloa ja muistihäiriöitä. Kaiken lisäksi luut, rustot ja nivelet alkavat narista, niristä ja lonksua, koska eivät saa kalsiumiaan, joka kerääntyy haitallistesti muualle. Ilman magnesiumin riittävää saantia kalsium kerääntyy plakiksi verisuoniin, eikä imeydy oikealla tavalla. Lisäksi syntyy usein kivulias munuais- ja virtsakivivaiva. Tilanne voidaan ratkaista pidättymällä jonkin aikaa kalsiumpitoisista tuotteista, varsinkin juustosta - jossa sitä on erityisen paljon - ja nauttimalla runsaasti magnesiumia, jolloin viimeksi mainittu vie vähitellen kertymät lustoon. Parantuminen kestää luonnollisesti jonkin aikaa. Jotta kehitystä tapahtuisi, magnesiumannoksen on oltava riittävän suuri: aikuisella yli 600mg:aa, muutoin tilanne vain polkee paikallaan, sillä vuotava varastotankki ei täyty koskaan, mikäli sen hien ja virtsan mukana tapahtuva ulosvuotaminen on sama tai suurempi, kuin sisään tuleva täyttöannos.

 ”Maito- ja juustomaissa” on liiallisen saannin epätasapainosyystä myös tilastollisesti huomattavasti enemmän luunmurtumia, sillä liika kalsium, varsinkin purkista nautittuna, estää pääsynsä luustoon. Esimerkiksi juustoa paljon käyttävä kasvisyöjä voi saada jopa kolmekymmentä kertaa enemmän kalsiumia, suhteessa magnesiumiin. Lisäksi viimeksi mainittu on huventunut ruokavaliostamme, koska olemme siirtyneet käsiteltyihin viljoihin. 1900-luvun alussa magnesiumin saanti oli runsaiden täysjyväviljojen nauttimisen myötä yli 1200 mg:aa päivässä. Viljojen raffinointi on pudottanut sen kolmasosaan. Asiantuntijat ovat arvioineet, että suuressa osassa länsimaita vallitse magnesiumin puutos, jossa aikuiset saavat päivittäin vain 60-80% tarvitsemastaan magnesiumista. Tätä on terveyskeskustasolla vaikea todeta, koska elimistön magnesiumista vain 1% sijaitsee veriseerumissa ja juuri sitä mitataan, jos mitataan. Yleensä ei mitata lainkaan. On siis mahdollista, että seerumin magnesiumtaso on täysin normaali, mutta jo punasoluissa sitä on aivan liian vähän. Suurin osa kehon magnesiumvarastoista on kuitenkin sitoutuneena luustoon ja soluihin.

Luuston hyvinvoinnin kannalta magnesium on kalsiumin ohella tärkeimpiä kivennäisaineita. On tärkeää vieläkin painottaa sitä olennaista seikkaa, että ilman magnesiumin riittävää saantia kalsium kerääntyy plakiksi verisuoniin, eikä imeydy luustoon oikealla tavalla. Lisäksi verisuonet tulehtuvat sokerikuorman ja väärien rasvahappojen ansiosta. Kyseessä ei ole mikään pieni ongelma, sillä sydän ja verisuonisairaudet ovat maailman yleisin kuolinsyy. Paljon parjattu kolesteroli ei ole verisuonitukkeuman alkusyy, vaan puolustuskeino, jolla keho yrittää suojautua tulehdukselta - ja kalsiumvyöryltä.

Uusimpien tutkimusten mukaan magnesium vaikuttaa kymmeniin geeneihin, jotka säätävät muun muassa insuliinin eritystä ja sokeritasapainoa. Ilman magnesiumin riittävää läsnäoloa siis myös nopea sokeri pääsee vahingoittamaan elimistöä. Magnesiumilla on myös runsaasti muita tärkeitä tehtäviä elimistössä. Se tuottaa lihas- ja sydänsoluissa energiaa (ATP) ja estää kalsiumia tunkeutumasta näiden solujen sisään. Sen puute liittyy myös nykyään niin massiiviseen D-vitamiinin puutokseen. Elimistö tarvitsee todellisuudessa yleensä magnesiumia, kun D-vitamiinia puuttuu elimistöstä. Tilannetta kuitenkin luullaan D-vitamiinivajeeksi, joka ei meinaa talttua luonnottoman runsaillakaan purkkilisillä. Liiallinen D-vitamiinin saanti on myös haitallista, sillä hyvin suuret D-vitamiiniannokset, tai elimistökertymät lisäävät luun hajoamista ja suurentavat näin veren kalsiumpitoisuutta - ja juuri suuri kalsiumpitoisuus aiheuttaa alkuperäisen ongelman: kierre on valmis. Sitä vastoin magnesiumia on vaikeaa nauttia liikaa, sillä ylimäärä poistuu helposti virstan mukana. Liiallinen magnesiumin käyttö saattaa kuitenkin suurina annoksina aiheuttaa löysän vatsan. Järki on varsinkin lasten lisäravinne annostelussa aina tarpeen, eikä niitä tule myöskään käyttää turhaan. On kuitenkin muistettava, että liian pieni Mg annos ei poista mahdollisia puutoksen ja kalsiumkertymän oireita, vaan tilanne pysyy samana. Lisäksi aluksi saattaa esiintyä puhdistusoireita, kun magnesium ryhtyy taluttamaan vereen jumittuneita sisariaan luustoon ja veressä syntyy tilapäistä tungosta.

Runsas kalkin, fosforin, sinkin ja valkuaisaineiden ja kasvisten fytaattien, eläinrasvan ja kuitujen saanti vähentää magnesiumin imeytymistä ja hyväksikäyttöä. Lisäksi magnesiumin imeytyminen vaatii seleenin, B6- ja D-vitamiinien sekä lisäkilpirauhasen parathormonin läsnäoloa. Pitkäaikainen piilevä magnesiumin puute on myös osaltaan käsiin räjähtäneen kilpirauhassairausbuumin taustalla. Ongelmaketjuun voi myös kehittyä lisää lenkkejä, kun kilpirauhasstressiin kytköksissä olevat elimet rasittuvat vuorollaan.

Magnesiumin puute voi myös aiheuttaa laaja-alaisia neurologisia ja psykiatrisia häiriöitä. Puutteen syynä voi olla paitsi liian vähäinen saanti ruuasta, myös esimerkiksi lapsen nopea kasvu ja sen myötä kasvanut tarve. Lapsi, joka on huonon ravitsemuksensa ja kasvupyrähdyksensä syystä alkanut kärsiä magnesiumin puutteesta, väsyy, hidastuu ja muuttuu apaattiseksi ja jumittavaksi. Nykytrendin mukaan hänen tilansa tulkitaan yleensä masennukseksi, tai muuksi mielenterveyden häiriöksi ja sitä ryhdytään usein lääkitsemään psyyken lääkkeillä!

Magnesium on käsittämättömän vanhaa ainetta. Missä se on alun perin muodostunut ja mitä se todella on? Saadaksemme sen selville, meidän on (vaatimattomuudessaan suunnattoman humoristista kyllä) ratkaistava maailmakaikkeuden arvoitus.