Jos voisimme kerralla nähdä edes osan siitä länsimaisen kurjuuden ytimestä ja niistä perimmäisistä syistä, jotka tätä kammottavaa näytelmää ylläpitävät, voisimme havaita, että monien tavoitteleman pinnan puoleensa vetävä kiilto on vain kärsimyksen kuori. Länsimainen yhteiskunta ja lähes joka maailmankolkkaan levinnyt länsimaisten arvojen ihannointi, näyttävät ensi silmäyksellä hyviltä ja onnellistuttavilta, mutta kauniin pinnan alla roihuaa monenlaisia liekkejä:

 Kuten aikaisemmin totesimme huumeorjuus ohjaa monien elämää. Tonneittain erittäin huumaavia aineita seilaa ympäri maailmaa, päätyen ostajille, joiden lyhytaikainen onni on niihin tiiviisti sidottu. Käyttäjät etsivät keinotekoisen mielihyvän kokemusta, joka kuitenkin aina pakenee heidän käsistään, jättäen jälkeensä vaivihkaa syntyneen kurjuuden.

 Ahdistavan kiireen ja moninaisten selvittämättä jääneiden paineiden vuoksi monilla ihmisillä on mielenterveys ongelmia. Mielisairaaloihin on sullottu ihmisiä, jotka eivät löytäneet paikkaansa kova-arvoisessa kilpailuyhteiskunnassa, tai romahtivat sen lukuisten paineiden keskellä. Heidän päällään on kemiallinen pakkopaita, joka pyrkii normalisoimaan käytöksen, mutta hautaa oikean ihmisen alleen. He ovat uhreja, koska yhteiskunta on sairas.

 Jos voisimme yhtäkkiä havaita miten paljon lääkkeitä tarvitsemme, voisimme ihmetellä kuinka ennen tulimme toimeen? Apteekissa on jono lähes yötä päivää ja mitä moninaisimpia keinotekoisia aineita ostetaan kalliilla hinnalla. Tavallisenkin kokoisen apteekin valikoimista löytyy tuhansia valmisteita, jotka eivät kuulu luoonnon järjestykseen, vaan niiden kemiallinen kaava on aikaansaatu keinotekoisesti.  Olemme alkaneet uskoa sitä koneistoa, joka ”hyötyy” suuresti lääkeaineiden käytöstä, joko arvostuksen tai rahallisen voiton muodossa. Toki osa lääkkeistä on siunaus kärsivälle ihmiskunnalle, mutta tuo osa on paljon pienempi kuin luulemme.

 Lukuisat rikollisjärjestöt käyttävät sumeilematta valtaa, riistääkseen itselleen kaikilla mahdollisilla keinoilla mahdollisimman suuren palan siitä näennäishyödystä, joka tarjolla on. Rikolliset ryhmät ovat yleensä valmiita käyttämään väkivaltaa, petosta ja murhia, saavuttaakseen tavoitteensa. Tämä luo osaltaan painostavaa epäluulon ja varautuneisuuden ilmapiiriä yhteiskunnan ja yksilön ylle.

Myös ydinaseiden kauhun tasapaino luo näkymätöntä uhkaa ja kasvotonta ahdistusta. Lisäksi juuri nyt lukuisat maailmassa käynnissä olevat sodat, aiheuttavat mittaamatonta kärsimystä. Osapuolet suojelevat näennäisetujaan ja riippuvuuksiaan kyseisen organisoidun vihan avulla ja ajautuvat koston kierteeseen. Väkivaltaa oikeutetaan mm. uskonnon avulla, samalla väittäen, että kyseessä on rauhan sanoma. Turha tappaminen ulottaa traumansa lopulta useiden sukupolvien päähän, saaden elämänilon usein vaihtumaan synkeydeksi, kovuudeksi ja rakkaudettomuudeksi, joilla puolestaan on omat seurauksensa.

 Elämän merkitys, suunta ja päämäärää, ovat hukassa. Siksi kovassa maailmassa, jossa kaikki tuntuvat vetävän vain omaa köyttään, syntyy tarve ”lohduttaa” itseään materialla. Myös työ tarjoaa monille elämän tarkoituksen, jonka avulla saadaan sisältöä elämään. Töitä tehdään länsimaissa usein hirvittävällä kiireellä ja turhan stressin alaisena. Monet ovat niin ylikuormittuneita, etteivät jaksa pohtia syvempiä asioita, vaan heidän vapaa aikansa muodostuu itsensä viihdyttämisestä. Jotkut jopa työskentelevät niin paljon, että kuolevat työtaakan välillisten vaikutusten alle: Japanilainen termi karoshi, tarkoittaa työtaakan seurauksena kuollutta.

 Monet joutuvat tekemään monotonista työtä ja tukemaan välillisesti pyramidin huipulla olevan eliitin riippuvuuksia. Varallisuus on jaettu erittäin epätasaisesti ja yksi etuoikeutettu prosentti maapallon väestöstä omistaa kohta puolet maailman koko varallisuudesta. Omaisuuden/vallan kasaantuminen heidän käsiinsä jatkuu yhä. Samalla suurin osa ihmiskunnasta tekee päivästä toiseen rankkaa kuluttavaa työtä ja elää köyhyysrajan alapuolella, vaikka raataisi kuinka. Lisäksi kaikilla ei ole työtä lainkaan, josta syntyy osittuneen yhteiskunnan ja sen elämänpiiriä kaventavien arvojen vuoksi: juurettomuutta ja henkistä hätää ja monia muita ongelmia. Useissa maissa sosiaaliturva ja terveydenhuolto eivät ole itsestäänselvyyksiä. Mihinkään kuulumattomuuden tunne, henkinen arvottomuus ja varallisuuden puute aikaansaavat monenlaisia syrjäpolkuja: Hämäräbisnekset turmelevat hyviä sieluja, alkoholismi raastaa perheitä, naiset menettävät puhtautensa prostituutiorahan tavoittelussa, ihmiskauppa kukoistaa…

 Pedofiliaa harjoitetaan ympäri maailmaa. Se on jopa organisoitunut, koska sen harjoittajat uskovat sen oikeutukseen ja useat heistä ovat närkästyneitä siitä, että se on kielletty. Lasten seksuaalinen hyväksikäyttö on myös laajalti levinnyt kulttuuriharhan sisälle syntyneisiin uskonnollisiin liikkeisiin, joiden tulisi toimia pimeän ajan valonkantajina. Monissa kodeissa lapset elävät keskellä insestin painajaista.

 Ympäri maailmaa lapsia lyödään, heihin kohdistetaan henkistä väkivaltaa ja heitä ei ymmärretä. Usein vanhemmat pyrkivät toteuttamaan saavuttamattomia kunniaunelmiaan lastensa kautta. Vanhempien hedonistisen elintapaesimerkin seurauksena, myös heistä tulee aikanaan tyhjyyden perässä juoksijoita, jotka paikkaavat huonoa lapsuuttaan materialla ja erilaisilla vaikeastikin havaittavilla riippuvuuksilla.

 Luontoa tuhotaan kiihtyvällä vauhdilla: Kaivos- ja öljy-yhtiöt varaavat neitseellisiä maa-alueita ympäri maailmaa, turmellakseen ne myöhemmin perusteellisesti ahneuden ja kasvun nimissä. Metsähakkuut jatkuvat edelleen ja ilmastonmuutos etenee. Metaanivarannot odottavat irtipääsyään. Maapallo saastuu monin tavoin. Sukupuutto uhkaa monia lajeja. Eläimet kärsivät.

 Kaiken tämän keskellä ihmiset ovat lakanneet myös erottamasta mikä on oikeasti tärkeää, ja mikä taas vahingoittavaa onnellisuuden etsintää. Pahin arvotyhjiössä painiskelevan ja jatkuvasti individualisoituvan yhteiskunnan nouseva piilotrendi on Saatananpalvonta eri muodoissaan ja eri naamionimien taakse verhoutuneena. Euroopassa ja Amerikassa on lukuisia maan alla toimivia seurakuntia, joissa harjoitetaan äärimmäisiä paheita, näennäismaagisista manausriiteistä irstailuun, ja kiduttamisista lapsen murhiin. He ”lääkitsevät” ammottavaa sielunreikäänsä, edeten kohti riippuvuuden ja kyltymättömyyden huippua, uskotellen etsivänsä sielunsa syvyyksiä: halu on kuitenkin aina itse luotu, tai ”luotunut” elementti, joka ei todella kuulu ihmiseen, vaan on kuin sen kylkeen kasvanut kasvi, joka kasvaa kun sille vettä ja ravinteita annetaan.

 Juurettomuutta ja mihinkään kuulumattomuutta ilmenee suuremmissa kaupungeissa, koska luontoyhteys on katkennut. Ulko-ovestaan poistuvat ihmiset suuntaavat usein kävelyretkensä kohti kauppakeskuksen korkeavakiintumistasoista ilmapiiriä, tai lähiöravintoloiden viinanhuuruisia melskepaikkoja, joissa on mukavampi istua, kuin tyhjyyden täyttämissä kodeissa, joissa TV-viihde on syönyt kaikki muut harrastushalut ja elämän tyhjyys tuntuu musertavalta. Materian perässä juokseminen on saanut useimmat unohtamaan kuinka oikeasti eletään.

 Jotkut ovat niin onnettomia, että riistävät hengen itseltään. Lukuisat ihmiset kuolevat tälläkin hetkellä oman käden kautta ja monet yrittävät sitä. Juurettomuus, näennäinen kasvojen menetys, väärien elämäntapojen synnyttämä elämäntuska ja masennus tien löytymättömyydestä, ajavat monet niin ahtaalle, että itsemurhan ajatus aletaan kokea ensin lohdullisena lohduttajana, sitten varteen otettavana vaihtoehtona ja lopulta kiusauksena, tai kylmänä toteuttamissuunnitelmana.

 Länsimainen yhteiskunta arvolonkeroineen on vakavasti sairas, mutta emme suostu havaitsemaan sitä, koska olemme ahneuden ja riippuvuuden tilassa, emmekä halua luopua saavutetusta, riippuvuudeksi muuttuneesta lyhytaikaisesta onnesta. Koska vanhasta ei haluta luopua, mutta nykyhetki ei tunnu miltään, haluamme lisää…

 Sen sijaan että yhteiskuntaa muutettaisiin lempeämpään suuntaan, sen arvot ja elämänmeno vain jatkuvasti kovenevat. Pieniä ja idyllisiä yksiköitä lopetetaan ja muodostetaan liian suuria kokonaisuuksia, joissa ihminen muuttuu koneen osaksi. Nuorten ihmisten idealistisia mieliä käytetään sumeilematta hyväksi manipuloimalla heidän toimintansa vaikuttimia, jotta jokin eturyhmä saisi rahallista hyötyä. Tämänkaltainen toiminta, jossa sudet ohjaavat lampaiden laumaa on täysin sallittua. Näin arvomaailma vinoutuu yhä enemmän ja entistä nuoremmalla iällä, kun kaiken kattava pyhä oikeutus: talouden ja kulutuksen kasvu, nostetaan arvoista ylivoimaisesti ylimmäiseksi!

 Kansakuntia johtavien poliitikkojen näköpiiristä ovat kadonneet kaikki muut arvot: vain talouskasvu merkitsee! Tiedotusvälineet suoltavat kasvupuhesaastettaan konemaisesti heidän vanavedessään. Kasvutalous, juorupolitiikka ja ylhäältä ohjattujen hengettömien ja byrokraattisten yhteiskunnallisten rakenteiden loputon setvintä, ovat monen mielestä elämän selvästi tärkein asia.

 Koko tämä karmaiseva näytelmä, johon olemme vähitellen tottuneet, on seurausta aikaisemmin esitetyn vakiintumistasolain ymmärtämisen puutteesta: kaikkien onnettomuuslajien yhteinen nimittäjä on väärä käsitys hetkellisen nautinnon luonteesta!