Liikakansoitus ja länsimaiset elämäntavat yhdistettynä viljelypinta-alan pienenemiseen, aikaansaavat ruuan hinnan nousua ja nälänhätää. Merenpinnan nousu, jota irti päästetty kasvihuoneilmiö vääjäämättä aikaansaa, näkyy aluksi tuhotulvina, jotka pilaavat mm. satoja ja nostavat ruuan hintaa entisestään. Lähes totaalisesti käytössä oleva viljelypinta-ala pienenee kasvihuoneilmiön tuottaman aavikoitumisen seurauksena. Palmuöljytuotantoon raivataan yhä laajempia alueita ja ne ovat pois ruuantuotannosta.
 
 Lisäksi talouskasvumahdottomuus on tulossa tiensä päähän ja vääjäämätön romahdus on edessä. Öljyperustalla lepäävä talous vammautuu pysyvästi sen jälkeen kun öljyn tuotantohuippu on saavutettu ja hinta kääntyy pysyvään nousuun. Hyvän hyötysuhteen omaava monikäyttöhyödyke: öljy, on ollut länsimaisen hulvattoman elämäntavan mahdollistaja. Kun sen hinta nousee liian korkeaksi vaikutukset yltävät yllättävän laajalle alueelle. Lähes kaikkeen ympäristössämme sisältyy öljyä tavalla tai toisella. Huomattavan monet esineet kodeissamme joko sisältävät jotakin öljyn lukemattomista jalostemuodoista, tai niiden tuotantoon tarvitaan öljyä. Myös maailmanlaajuinen logistiikka kärsii vakavan kolauksen: Laivaliikenne, rekat, maatalouskoneet ja kaivostoiminta ovat kaikki riippuvaisia öljystä. Myös lämmitys, sähköntuotanto, vaateteollisuus, kulutustavarat ja tuotantolaitokset ovat riippuvaisia öljystä. Jopa lääketeollisuus tarvitsee useiden lääkkeiden valmistukseen öljyä.
 
 Öljystä johtuvaan pysyvään köyhtymiseen ei siis tarvita sen totaalista loppumista, vaan riittää että tuotantoa ei kyetä enää lisäämään, kuten öljyntuotannon alkuajoista lähtien on käytännössä tapahtunut. Tällä hetkellä maankuoresta kupataan öljyä noin 10 000 000 litraa minuutissa. Tätä taustaa vasten on helppo ymmärtää, että öljybuumin synnyttämä elintasokupla on poksahtamassa. On ennustettu että mustan kullan kasvua riittää korkeintaan muutamiksi vuosiksi, tai vuosikymmeniksi. Peak Oil –tutkimusryhmän mukaan öljyhuippu on käsillä juuri nyt. ASPO järjestö puolestaan ennustaa, että huippu ajoittuu vuosille 2008- 2018. Vaikka ennusteet olisivatkin liian pessimistisiä, lienee selvää että tuotantohuippu on käsillä lähitulevaisuudessa. Öljyn korvaajaa ei ole näköpiirissä, sillä sen hyötysuhde, kuljetettavuus ja käyttömahdollisuudet ovat ylivertaisia muihin energiamuotoihin nähden. Lisäksi uusiutuvien energiamuotojen kehitystä on vakavasti laiminlyöty. Myös kaasu-, kivihiili- ja uraanihuippu väijyvät lähitulevaisuudessa. Jos niiden ehtyminen osuu yhteen öljyhuipun kanssa seuraukset ovat erityisen vaarallisia. Esim. kivihiili, joka on toiseksi yleisin energiamuoto maailmassa, on osoittanut ehtymisen merkkejä (Ei tosin aivan yhtä nopeasti kuin öljy). Lisäksi se on louhittava nykyään syvemmältä ja se on laadullisesti heikompaa kuin ennen, mikä nostaa jo nyt kustannuksia ja hintaa…
 
Viisas oli se mies joka jo näki tuhansia vuosia sitten hiljaisesta näkijänkammiostaan, että tulee maailmanlaajuinen kulttuuri, joka ”syö kaiken maan, tallaa ja murskaa sen”. Vasta viime aikoina on alkanut selkeästi hahmottua se tosiasia, että juuri siitä länsimaisessa ”kehityksessä” on kyse: Ammennamme muutamassa sukupolvessa tyhjiksi ne varastot, jotka äiti maa kehitti vuosimiljoonien kuluessa: Kännykkämme tarvitsevat huomattavan määrän erilaisia saastuttavia metalleja joita kaivostoiminta tuottaa. Vaikka varannot ovat rajalliset, haluamme uuden mallin joka toinen vuosi. Öljyn loppumisen uhka on puolestaan saanut alan yhtiöt etsimään öljyä mm. öljyhiekasta, jonka louhinta on erittäin saastuttavaa. Valtavaksi paisunut kaivostoiminta tarvitsee maan moninaisia rajallisia varantoja kasvavan teollisuuden tarpeisiin. Metsiä kaadetaan kiihtyvällä vauhdilla talouden kokon roihuliekin kasvattamiseksi, vaikka toisaalta on hyvin tiedossa, että tämänkaltainen luonnonvarojen riisto kiihdyttää ilmaston lämpenemistä entisestään.