Vanhan lääketieteen lääkeaineiden sivuvaikutukset ovat merkittävä haitta, joista keskustellaan aivan liian vähän. Keskustelu on tyrehtynyt ”asiantuntijablokin” arvovallan ja oikeaoppisuuden, esteisiin ja lääketeollisuuden supermassiiviseen panostukseen vaikuttavien aineiden etsimisessä.
On paradoksaalista että juuri lääketeollisuuden mainittuihin vääriin hoitotapoihin keskittymisen vuoksi sairaudet usein lisääntyvät: Kun ruumiin oman eritystasapainon ulkopuolelta tuodaan synteettisiä aineita, ”ihmisruumiin kemiantehtaan” reaktioketjussa syntyy usein myrkkyjä, joiden vaikutusta vähätellään tai niitä ei tunneta. Erityisen paha tilanne on silloin, kun potilas joutuu käyttämään useampia lääkeaineita. Esimerkiksi vanhustenhoidossa syntyy usein tilanne jossa tarpeettomien ja tarpeellisten lääkkeiden keskinäinen reagointi aiheuttaa erinäisiä elämänlaatua vakavasti haittaavia ongelmia - kuten mm. sekavuutta - jota sitten lisälääkitään uusilla lääkkeillä!!! Lääkäreistä on tehty lääkkeenmääräämisautomaatteja jotka kuluttavat opiskeluajastaan suuren osan lääkemääräysharjoitteluun ja Pharma Fennican selailuun.
Se että lääketehtaat saavat mainostaa kemiallisia tuotoksiaan lääkäreille ei tietenkään voi olla vaikuttamatta reseptitehtailuun. Osittain tästä syystä on tapahtunut vaivihkainen muutos ihmepilleriuskon suuntaan. Kun lääkkeiden määräämisestä on tullut huomaamatta päätarkoitus, unohtuu usein se tärkeä seikka, että ihmisruumiissa itsessään on kaikki tarvittava parantava voima. Se kaipaa ainoastaan tukea ja kadonneen tasapainon palautusta. Lääketehtaiden vyörytyksessä tällaisille ajatuksille ei näytä olevan sijaa. Eräässä tutkimuksessa lääkäreiltä kysyttiin, vaikuttavatko mainostus ja lääke-edustajat hänen määräämiinsä lääkkeisiin. He vastasivat: Eivät; tietenkään. Kun samassa tutkimuksessa kysyttiin vaikuttaako mainostus kollegasi määräämiin lääkkeisiin, vastaus oli: kyllä; tietenkin.
On selvää, että lääketeollisuuden valta on mahtava. Juuri se yhdessä em. jäätyneen oikeaoppisuuden tieteenhaaran kanssa huolehtii siitä, että uusi lääketiede ei saa jalansijaa. Puoskariksi leimaaminen ja yleiseen mielipiteeseen vaikuttaminen, ovat arkipäiväisiä keinoja oman vallan säilyttämisessä. Lobbaustyö on ollut niin tehokasta, että jopa kansan syvät rivit on saatu epäterveen ennakkoluuloisiksi kaikkea vanhan suunnan ulkopuolista kohtaan, mistä osa toki puoskarointia onkin.
Paljon on kuitenkin myös hyvää. Lääketieteen uusi suunta ja tulevaisuus lepää tällä hetkellä ns. Funktionaalisen lääketieteen harteilla. Jotkut lääkärit ovat heränneet havaitsemaan em. hienoainepuutosten osuuden sairauksien ja keho-ongelmien synnyssä. Tässä ”uudessa lääketieteessä”, liian ahdas, vain yhteen kehon osaan keskittynyt ajattelu on hylätty ja ihmisruumis ja mieli, nähdään yhtenä kokonaisuutena. Hoidon keskeinen tavoite on selvittää perusteellisten testien avulla hienoainepuutokset, ja tämän jälkeen täydentää puutteellisia varastoja niin, että elimistö eheytyy omin voimin, ilman sivuvaikutuksia, ja pysyvästi.
On vielä syytä kiinnittää huomiota erääseen keskeiseen, mutta vaikeasti havaittavaan ongelmaan: Koska esimerkiksi lääketieteellinen tutkimus on hajaantunut niin erityisosaamista vaativaksi lokerikoksi, ei kokonaisuutta hallitse kukaan. Tällöin ilmaantuu yleensä henkilöitä jotka haluavat esiintyä auktoriteetteina. Heillä on hyvä tilaisuus suojella valta-asemaansa, koska koko kenttää ei hallitse kukaan. Edes heidän esimiehensä ja työnantajansa eivät tunne alaa yksityiskohdittain. Jos he ovat auktoriteettiaseman saavuttaneet, he kokevat vaikkapa nuoret ennakkoluulottomat tutkijat pyrkyreinä, eivätkä näiden tutkimusfaktatkaan riitä (koska muut eivät niitä tunne tai ymmärrä), jos yleistä arvostusta nauttiva tieteenhaaraguru ne kieltää, koska ei halua kilpailijoita. Tämä kannustaa olemaan samaa mieltä.
Tämänkaltaisista lähtökohdista sokea, ”lääkeuskohierarkian organisoiva voima” lähtee alaspäiselle kaarelleen ja päätyy suurten joukkojen uskomukseksi mm. siten, että mediassa kysytään ”puolueettomalta asiantuntijalta” - eli yleensä vanhan lääketieteen lääkäriltä: voiko ihmisellä olla hivenainepuutoksista johtuvia sairauksia. Ja puoluekurin nuhteessa elävä ”kone” vastaa kuten on kuullut, ja hyviin tapoihin kuuluu: ”Saamme ravinnosta kaiken”. Sitä, että hänen puolueettomuutensa on vitsi ja sanomansa vanhoja rakenteita rivien välistä pönkittävä, ei kuulu havaita.
