Kun eräs ensimmäisistä suurista Intialaisista Joogeista: Paramahansa Yogananda tuli 1900-luvun alkupuoliskolla Amerikkaan, hän oli kuullut paljon tarinoita lännen pinnallisesta elämäntavasta. Silti siirtyminen henkisestä yhteydestä ja elämäntavasta, keskelle kuhisevaa egomaterialismia, on täytynyt olla melkoinen shokki. Sahraminväriseen kaapuun ja turbaaniin sonnustautunut pitkätukkainen mies herätti kummastusta ja paheksuntaa vuosisadan alun edistysuskoisessa; mutta takapajuisessa ja ylemmyydentuntoisessa yhteisössä. Sadhu kuuli mm. ilkeitä huomautuksia ja pikkupojat heittelivät häntä kivillä. Siitä huolimatta Paramahansa Yogananda oli eräs keskeisimmistä henkiöistä, jotka toivat itämaista valoa länsimaiseen omahyväiseen ja röyhkeään pimeyteen. Hän myös oleili ja opetti Amerikassa fyysisen ruumiinsa kuolemaan saakka.
Hieman aikaisemmin oli Valaistumisen todellisuudesta ja todella onnellistuttavasta henkisetä elämätavasta käynyt synkkää länttä muistuttamassa lähinnä vain Swami Vivekananda. Hänen karismansa ja suunnaton elinvoimansa hämmästytti vuonna 1893 Chicagon uskontojen maailmankonferenssin seitsemäntuhatpäistä yleisöä: Kun karismaattinen ja arvokkaasti askeltava, mutta ylpeydestä ja inhimillistä heikkouksista vapaa Swami saapui yleisön eteen, tuli aivan hiiren hiljaista. Kun tämä valon nähnyt ja maailman voittanut mies avasi suunsa ensi kertaa, lausuen voimakkaalla, matalalla ja äärimmäisen selkeällä äänellään ”Sisters and brothers of America”, yleisö ponnahti kuin yhteisestä sopimuksesta pystyyn ja osoitti myrskyisästi suosiotaan minuuttien ajan, vaikka puhe ei varsinaisesti ollut edes alkanut.
Intian läntiselle maailmalle käsittämätön henkinen kaipuu ilmenee mm. Gurujen kunnioittamisen kykynä. Usein valaistuneet gurut saavat itselleen voimakkaita seuraajia, jotka saavuttavat myös itse valaistumiskokemuksen, ja kykenevät sen taas edelleensiirtämään seuraavan sukupolven Swameille. Näin syntyy todellinen Gurujen perimyslinja. Esimerkiksi mainitun Valaistuneen Sadhun: Paramahansa Yoganandan Guru oli Sri Yukteswar, jonka guru oli puolestaan suuri ja väkeviä henkisiä voimiakin omannut Lahiri Mahasaya, jonka viisaus oli puolestaan peräisin tarunhohtoiselta Adeptilta nimeltä Babaji.
Eräs keskeisistä länsimaisen valon sytyttäjistä - kuinka kituliaasti ja materialistisen henkisesti se palaakin – oli suuri Venäläinen profeetta ja vihitty Helena Petrovna Blavatsky. Vaikka hän tulee äiti Intia ulkopuolelta, hänen intuitiiviset kykynsä, näkijän lahjansa ja sanallinen miekkansa ovat huomattavan teräviä. Suurin ja keskeisin osa hänen viisaudestaan on myös kotoisin Intian maaperältä. Ilman tämän tulivuorimaisen kiihkeän, mutta äärimmäisen totuuden ytimeen näkevän naisen panosta henkinen pimeytemme olisi vielä suurempi. Tarvittiin hänen kaltaisensa kiivas luonne taistelemaan väsymättömästi sitä valtavaa henkistä ja tieteellistä väärintulkintaa vastaan, joka aikakautta piti vankassa otteessaan. H.B.P. oli perehtynyt laajasti henkisiin tieteisiin; sekä kiertämällä maailman viisauden keskuksia, että lukemalla – ja ymmärtämällä kaiken tarpeellisen.
Nykyisistä Intialaisista suurmestareista tunnetuin lienee Halaava pyhimys: Äiti Amma. Hän on halannut ja lohduttanut miljoonia ihmisiä ympäri maailmaa. Tämä kosmisen äidin ilmentymä ei koskaan väsy ja vetäydy eläkkeelle, vaan säteilee suunnatonta korkeatasoista energiaa kaikille häntä lähestyville, olipa tämä sitten minkälainen hyvänsä. Amma ei ole Guru, vaan Avatar, joka tarkoittaa pelkistetysti sitä, että hänen ei ole tarvinnut metsästää valaistumiskokemusta elämänsä aikana, vaan hän on ollut syntymästään saakka tietoinen sisäisen itsen valosta. Sitä on tarvinnut ainoastaan syventää ja sovittaa tämän maailman tarpeisiin.
Vaikka valtava väestöpaine on tuonut mukanaan monia ongelmia ja harhakäsityksiä muinaiselle Bharata Varshalle, tämän viisauden emämaan todellisen henkisyys ja sen tarve on vielä nykyäänkin käsin kosketeltavaa. Samaa ei voida sanoa lännestä.
