Jaakko on nyt ”toinen miesi”, koska hänen olemuksessaan ei ole mitään viitteitä feminiinisistä ominaisuuksista, jolloin hän voisi kyseisten ominaisuuksien painaesssa enemmän, syntyä useita kertoja peräkkäin naiseksi. Se karma, jonka hän voi kuluttaa vain naisena, on odotustilassa.

 Jaakon nimi on nyt Toni ja hän on itkuinen lapsi, sillä tulevien koettelemusten vaisto tekee hänet levottomaksi. Karmallisista syistä Tonin isä on jyrkkä, väkivaltainen ja mielivaltainen despootti. On vaikeaa tietää millä tuulella hän on ja mieliala saattaa vaihtua yllättäen. Silloin Toni saa usein selkäänsä. Hän oppii tunnustelemaan isän mielialoja herkkävaistoisesti ja rakentaa samalla uudestaan kerran kadottamaansa myötäelämisen mittaria. Hänen äitinsä on lempeä, vaikkakaan ei uskalla vastustaa isän auktoriteettia.

 Tonista kasvaa ujo vetäytyjä, joka pelkää ihmisiä. Edellisen elämän itsevarmuus ja esiintymishalu ovat tipotiessään ja hän suorastaan kammoaa kaikenlaatuista esillä oloa. Myös syvällä piilevä, mutta tukahtunut usko omaan paremmuuteen, pitää hänet varautuneen jäykkänä muiden ihmisten kohtaamisissa ja hänen ”energiansa” on vetäytyvää ja käytöksensä kulmikkaan jäykkää. Hän ei katso ihmisiä silmiin, vaan pitää katseensa alas luotuna.

Tämä maailman ja tukahdutetun mielen ristiriita jättää luontevien sosiaalisten kontaktien käyttöön ”varatun” energian suuntautumaan eri tavalla. Sosiaalinen energia suuntautuu luontevan käytön puutteessa ihmisten syväskannaamiseen: Toni oppii herkäksi toisten ihmisten mielialojen tunnustelijaksi. Hän oppi tunnistamaan ihmistyypit ja valitsee sanansa sen mukaan, mitä olettaa heidän haluavan kuulla. Hän ei juurikaan puhu siitä, miltä hänestä itsestään tuntuu, mikä - vaikkakin aiheuttaa tukahduttamisen myötä mielen solmuja - vähentää itsekeskeisyyttä, jonka hän aikanaan mieluisena osana itseensä kiinnitti.

 Saamme olla kiitollisia karmalle, joka ohjaa meitä vaivihkaa kohti keskustan onnellisuuden tietä. Se hioo mainitusti epäitsekkyyttämme ja toisaalta kasvattaa takaisin kerran tarpeettomina poisannettuja ja hukattuja myötäelämisen mittareita. Samalla kulutamme negatiivista karmavuortamme, josta meidän on päästävä.

 Toni tuntee olevansa poikkeava. Hän ei sovellu joukkoon. Hän ei tiedä mitä elämältä haluaa, sillä mikään ei kiinnosta. Toni ei pelkää kuolemaa, koska hänellä ei ole mitään menetettävää. Ujous, herkkyys ja elämäntuska herättävät hänen aikaisemmissa elämissään hiomansa filosofisen tajunsa idut esiin ja hän kiinnostuu psykologiasta ja filosofiasta.

Kerran Toni oivaltaa että täytyy olla olemassa luova ja järjestävä järki. Suunnatonta monimutkaisuutta, kauneutta, tajuntaa, järkeviä lakeja ja atomitason ”kappaleverhoa”, joka pysyy kasassa itsestään, ei voi muutoin syntyä.  Toni päättää että hänen aikaisemmin inhoamansa uskonto on sittenkin oikeassa ja että hän voi nyt lukea Teologiaa. Omituinen sattuma kääntää kuitenkin hänet pois mielivaltaisen ja keksityn teologian omaksumisen vaarasta ja hän lukee kirjaston kirjan selkämyksestä teoksen nimen väärin. Kotiin tullessaan hän huomaa että kirjan nimi ei olekaan teologia, vaan Teosofia: Pieni mutta hänen myöhemmälle kehitykselleen suunnattoman tärkeä tapahtuma, jonka voima on hänen aikaisemmassa hyvässä karmassaan, avaa hänen silmänsä ja hän löytää intohimoisesti sen lahjomattomaan ja egoeduttomaan totuuteen sidotun elämäntien, jota on pitkään juurettomana ja mistään kiinnostumattomana etsinyt! Hän on onnistunut tienkorjausliikkeessään ja palannut nousun tielle.

Jos Toni olisi valinnut tulevat elämäntapahtumat hieman toisin, hänestä olisi voinut kasvaa itsepintainen ja määräilynhaluinen lapsi, joka kiusaa muita todistaakseen omaa paremmuuttaan – ja joka jatkaa putoamistaan.  Negatiivinen karma on nyt kuitenkin suunnattu oikein, varsinkin rakastavan äidin osuus on suuri (Tonilla ja hänen nykyisellä äidillään on monien elämien aikana hiottu lämmin suhde) ja Toni eheytyy moraalisesti, sen sijaan että hänen kokemansa väkivalta katkeroittaisi ja aikaansaisi näin lisäongelmia.

 Myöhemmin Toni lukee myös toisen lainaamansa kirjan. Sen nimi on: Vuorisaarna.