Miten hankitus ansiot ja negatiivinen karma ohjaavat meitä maaelämässä kohti ”kohtaloamme” ja miten ne voidaan sovittaa vapaaseen tahtoon?
 
 Cityjänis elää omakotialueella. Se nukkuu puskissa ja syö talvisin puutarhojen antimia. Kun se näkee tiellä kävelijän, se loikkii päinvastaiseen suuntaan. Kun jänis myöhemmin kohtaa koiran, se siirtyy sen haukun ajamana uuteen paikkaan. Kun lapsilauma lähtee seuraamaan sitä, se karistaa ne kannoiltaan ja siirtyy taas uuteen pihaan.
 
  Jänis on samanaikaisesti sekä vapaa, että epävapaa. Samoin on ihmisen laita.
 
 Satunnaisilta näyttävät tekijät ohjaavat suuria kohtaloita. Elämäntien suunnan määräävät tapahtumat saattavat olla ”pienestä kiinni”. Jos jokin sattumankaltainen avaintapahtuma olisi jäänyt tapahtumatta, koko sitä seuraava tapahtumaketju olisi jäänyt toteutumatta, tai olisi saanut aivan toisen suunnan. Koska elämme kosmoksessa, jossa mikään ei ole vailla merkitystä, ensin sattumalta näyttävä muokkaustapahtuma saa tarkemmin katsottaessa laajemman merkityksen.
 
 Puolison valinta ja siihen liittyvät ”sattumukset” ovat usein ihmisen myöhemmän elämän kannalta suunnattoman merkityksellisiä. Elämä kulkisi aivan eri uraa pitkin, mikäli puolisoksi olisi valikoitunut joku muu. Legenda kertoo että Italian kuuluisa vapaustaistelija Giuseppe Caribaldi näki rannalla olleen tulevan vaimonsa laivasta kaukoputkella. Entä jos hän ei olisi havainnut naista? Entä jos hän olisi ollut vaikkapa syömässä, tai vain toisenlaisessa mielentilassa? Entä jos lähdössä olisi tapahtunut viivytys, tai tuulet olisivat ohjanneet reitin muualta kulkevaksi?  
 
 Toinen esimerkki joka osoittaa myös toisen, negatiivisen etenemissuunnan mahdollisuuden: Mies kohtaa sattumalta vanhan ystävänsä suuren kaupungin kadulla. Ystävä pyytää tätä illalla kotiin juhliinsa. Mies empii, mutta menee ja tapaa siellä tulevan vaimonsa, jonka kanssa viettää lopun elämänsä, ja jolla on suuri vaikutus hänen elämäntiesuunnalleen.
 
 Entä jos mies olisi kävellyt päin punaista valoa ja ohittanut ystävän tapaamispaikan ennen mahdollista kohtaamishetkeä. Minkä suunnan elämä olisi saanut jos hän olisikin päättänyt olla menemättä juhliin? Entä jos nainen olisi sairastunut, estynyt tulemasta ja hänen sijaansa mies olisi tavannutkin huumekauppiaan, joka olisi tarjonnut hänelle ”pääsylippua helvettiin” ja mies olisi vähitellen elämän tyhjyyden ajamana jäänyt koukkuun ja kuollut muutaman vuoden kuluttua heroiinin yliannokseen.
 
 Jos on tottunut havainnoimaan tajunnanvirtaansa ja perehtynyt sen aasinsiltoja pitkin kulkeviin liikkeisiin, voi havaita yhtymäkohtia edellä mainittuun ulkoisen tapahtumaketjun syyseurausvirtaan. Tällöin sattuma alkaa tarkkasilmäisestä havainnoijasta näyttää yhä "ohuemmalta" ja pienet merkityksettömältä näyttävät tapahtumat saavat suuremman merkityksen elämänlaivan ohjaajina. Ennaltamääräytyvyydestä ei kuitenkaan ole kyse, vaan siitä, että elämä liikkuu lukuisien rinnakkaisten mahdollisuuksien kentässä, joiden kesken vallitsee vapaa valinta.
 
Rationaalista sattumien seurausketjua voidaan näin tarkastella hieman toisesta näkökulmasta. Koska erilaiset avaintapahtumat ovat ratkaisevassa roolissa ”elämänsuuntapelissä”, voidaan kysyä: Onko olemassa johdatusta ”oikeiden” sattumien toteutumiselle? Mikä saisi elämän etenemään kohti oikeinajoitettuja valintatilanteita? Onko olemassa tekijää joka saa elämäntien suunnan pysymään ”suunnitellun viivasuorana”, vailla sivuraiteita ja sivuraiteiden sivuraiteita?