Stressi on eräs aikamme sairauksien alkulähtökohta-aiheuttajista. Sen muuntumisketjut ulottavat usein vaikutuksensa myös fyysiselle tasolle, sairastuttaen kehon sen laadulle luonteenomaisista paikoista. Jos stressin aiheuttamat muuntumat ja lukot muuttuvat mielen alueella ”kroonisiksi” syntyy ennen pitkää heijaste myös vastaavalle kehoalueelle ja vastaavat alemman tason hienoaineet joutuvat uudelleenjärjestymään kyseessä olevan kehon genetiikan vastaisella tavalla. Tasapainottaakseen painetilan keho tarvitsee ylimääräisiä mikrotason aineita. Jos niitä ei ole saatavilla, jokin kohta kehossa sairastuu. Jos pelkkää kehon kohtaa lääkitään synteettisesti, luodaan sairauden muuntumisketjuun uusi lenkki ja epätasapaino putkahtaa usein esiin astetta vakavammassa muodossa jossakin muualla. Tämä on johtanut entistä vakavampien ja vaikeammin voitettavien sairauksien kehittymiseen. Ne ovat ikäänkin jalostuneet sitä mukaa, kun aikaisempia on voitettu.
Luonto pyrkii säilyttämän tasapainonsa. Penisilliinin ja antibioottien keksimisen jälkeen vallitsi aika, jolloin ”tasapainon palauttajia” onnistuttiin jarruttamaan - Ja hyvä niin: kaikki voitava on tehtävä kärsimysten lievittämiseksi. Luonnon tasapainovaatimus kuroo kuitenkin saavutetun etumatkan kiinni ja kehittää uusia sairauksia, joihin antibioottivalmisteet eivät tehoa, eikä uusia lääkevalmisteita ei ole näköpiirissä…
Rokotteet, jotka on kehitetty tavallisen flunssan ehkäisyyn lykkäävät ainoastaan kärsimystä tuonnemmaksi. Kokematta jäänyt ”ohjaava ja muistuttava flunssakärsimys” kasaantuu tulevaisuuteen ja silloin sen latentti voima voi olla kauhistuttava ja vaarallinen. On vain välillisesti kyse bakteereista. Todellisuudessa on kyse luonnon järjestyksessä olosta, tai pyrkimyksestä palauttaa se. Muuntunut superbakteeri muuntui siksi, että sille on tilaus jonka luonnon vastustaminen synnytti, muuten sen voima olisi laantunut ja pohjan puutteessa normalisoitunut.
Viime vuosikymmeninä tapahtunut tarttuvien tautien nujertaminen on sullonut sairastumiskärsimyksen energiaa myös toiselle alueelle: Muinaisuuden ”geenipankkia ja sairaustietovarastoa”; egyptiläisiä muumioita tutkimalla on havaittu että syöpäsairaudet olivat muutamia tuhansia vuosia sitten lähes tuntemattomia. Vuonna 2008 syöpään kuoli 7,6 miljoonaa ihmistä. American Cancer Society ennusti muutama vuosi sitten, että vuonna 2050 syöpään kuolee jo 17,5 miljoonaa ihmistä. Kasvava trendi johtuu paitsi tupakoinnin ja lihavuuden yleistymisestä, myös mainitusta ”tukahduttamissiirtymästä”.
Vuonna 2011 syöpäsairaudet olivat jo toiseksi yleisin kuolinsyy maailmassa. Niiden yläpuolella, ykkössijalla komeilevat kuitenkin vielä sydänsairaudet. Stressiä ”helpottava” ylensyöminen ja väärät lohtusyömisen ruokailutottumukset ovat mm. niiden taustalla. Neljänneksi on kiilannut Diabetes, jonka juuret johtavat niin ikään, ensin vääriin ruokailutottumuksiin, jonka syyt puolestaan johtavat aikamme onttoudesta johtuvaan tyhjyydentunteen täyttämiseen ja stressin laukaisemiseen.
Ravitsemus on keskeistä, mutta sen yläpuolella: "tasoa korkeammalla" piilee kuitenkin määrittäjä, joka on otettava huomioon: ravitsemuksen sekundaarisyytä edeltää varsinainen, hyvin syvällä elämän kokonaisuudessa piilevä syy.
